Ei vielä mitään tietoa mistään
Se oli viime viikon torstai kun aloin oikeusavustajan kanssa asiaani eteenpäin viemään.
Tai hän laatii kirjeen,jossa vaatii vuokran alennusta elokuusta lähtien,kun täällä nuo kaupungin ihmiset kävi,rakennusinsinööri ja isännöitsijä.
En tiedä kelle tuon kirjeen sitten osoittaa,ja toivonkin,etten minä saa tulenkatkuista tiedotetta kaupungilta.
Toivon,että oikeusavustaja puoltani pitää,minua on nöyryytetty niin paljon ja se lapsellisuus,kun minuun on suututtu,siis käsittämätötä,kun olen jo toisessa asunnossa jossa on kosteusvauriota,itse en millään osin syypää,niin hiljaahan minun olisi pitänyt olla.
Voisi vedota,lapsen ja minun sairasteluun,minun sairaslomaan,pojan allergia oireisiin,lääkekuluihin ja koko henkiseen kuormitukseen mitä tämä aiheuttaa.Voisi vedota myös siihen,kun asunnon luvattiin olevan homeeton,olikin vielä 2 sosiaaliviranomaista mukana todistamassa tukenani,siitä systä tulivat, kun olivat aiemmassa homeasunnossa mukana auttamassa osaltaan,kun menetimme kaiken.Nyt ei niihin vielä kuulema puututa,ja uskonkin avustajaani,tietää ilmeisesti mitä tekee.
Totesivat siis korjauskehoituksin,paikkoja avattavaksi,ja meillehän ei annettu sijaisasuntoa remontin ajaksi,he haluaa,että etsin itse,niin olenkin etsinyt -> tuloksetta.Ennen ei remonttia aloiteta.Kun asukas löytänyt itselleen uuden asunnon,oli tuo tyly teksti.
Kerroin,etten saa asuntoa,mutta sanoivat etsit nyt vaan,silloin vasta aletaan korjaamaan,olen ainakin kolmas asukas,joka odottaa tässä rivitalossa asuntoa.
Oikeusavustajani sanoi,luotatko,että tulee asianmukaiseksi korjattua asunto,sanoin,en kyllä.Koska edelleen käyttävät tuota pikku firmaa,en nimeä voi laittaa,etten ole sen tähden pulassa,mutta se firma ei ole home/kosteuspurkuihin erikoistunut,ja tekevät suojaamatta,varmaan halvin tarjous heiltä ko toimenpiteisiin.
Vaatimuksena nyt uusi asunto,ja tuo vuokran alennus,sen määrää hän pohtii,sille ei ole kuulema mitään määrättyä prosenttia tai muuta.Tähän asuntoon tullessa mitään muuta ei ollut,ja tarvitsimme nopeasti asunnon.
Ei olisi pitänyt luottaa,olisi pitänyt vaatia homekoiria esim,mutta uskoimme sanaan.Enkä totta puhuen olisi ikinä uskonut,että puhuvat sosiaaliviranomaisille valetta,ja siitä sen tietää,kun täällä asukkaat jo kosteus/homepurku asioita taistelivat.Mitä en todellakaan ole,maksan vuokrani ajoissa,ja asunto joka on puutteellinen,on aika välinpitämätöntä,ettei asiaan puututa kaupungin osalta.
Ja kuulla sanat"kun sinulla tuo menneisyys"kysyin mikä menneisyys"?nooh,toinen tuollainen asunto.Voi voi vaan,on joo menneisyys,ihan tuli rikollinen olo tuollaisesta päästä varpaisiin mitaten katseella.Tuo menneisyytesi.
Jos olisin naapureita tajunnut haastatella,että asunnoissa on homeongelmaa,ja eräät siitä jo oikeudessa taistelevat,olisin tiennyt,mutta sitä en tullut tehneeksi.
Enkä minä rakenteiden sisälle näe.
Asunnossa on kostean tilan toukkia(pieni pahe vain)olohuoneen nurkassa listojen alta tulevat,oli nuo kotisirkat elokuun alussa havaittu ensimmäiset,joiden myrkytystä pitkitettiin marraskuulle,ja sitten niitä ei ollutkaan.
Nehän levisi muutamassa viikossa kai 6,teen asuntoon.
Tervtarkastaja,jolle se annettiin näytteeksi,ilmoitti heti asunnoille,että kyseessä kotisirkka,ja siitä tuli TIEDOTE,että suoritetaan myrkytys,meni 3kk,siinä välissä kyselin,että mitä niiden kanssa tehdään, kun niin sirittää koko talossa,että tarjouspyyntö lähetetty,ja marraskuussa vasta kävi tuholaismies katselemassa,ei ole sirkkoja.Höh talviunosilla.
Tämä on oikeasti kuin joku PÖLHÖLÄ!
Se myrkytys olisi tietysti maksanut.Nyt ei niitä näkynyt kun oli kylmät,ei tietenkään tehty mitään,halvalla päästiin.
En voinut olla kommentoimatta isännöitsijälle,etten ollut nähnyt tiedotetta,myrkyttäjän tutkineen paikkoja,no ei sellasta ole asukkaille tullut edes.Ei varmana kehdannut,että 3kk meni kun asiaan alettiin puuttua.
Ai että kun suututtaa,olemme muutaman naapurin kanssa taas niin puhuneet,kuinka olisi hienoa,jos joku lehti tekisi tästä toiminnasta jutun.
Mutta kiinnostaako ketään edes,ja minne sitä tarjota,ei tietoa.
Sitä mietin,ihmiset kun puhuvat homeesta/kosteudesta,niin aina silloin tulee joku kosteusmittarin kanssa, jos ei ole märkää,niin ei hometta,olenko vain niin tyhmä,mutta eikö tuo kosteushaitta,joka kuivunut kamalaksi jäljeksi sitä hometta ole,ja ei sen tarvitse olla märkää.
Tulihan siitäkin sitten aikanaan sanomista,olen ilman syytä hävittänyt irtaimistoni.Aina asukkaan vika kaikki!
Varmaan tekisin niin,kaikki polttoon,oli mieli divaanini,ihana punainen uusi,kaverini pyysi myisinkö hänelle?jouduin sanomaan,etten voi edes ilmaiseksi antaa,koska homepurku oli tehty mitään suojaamatta,siivoamatta,ja jne.etten laita vahinkoa kiertämään.
Lakimieheni silloin laittoi kaupungin lakimiehelle,liitteen,että on hävitettävä nuo mainitut tavarat,koska purkua ei tehty asianmukaisesti,eli mitään ei alipaineistettu,suojattu,ihme tyytyivät siihen vastaukseen.
Korvaus summa jonka sain,sehän oli "naurettavan"pieni siihen nähden,että kaikki vaatteemmekin, mitä ei voinut 90 asteessa pestä meni polttoon.Huh kun harmittaa vieläkin,siis niin moni rakas tavara.Vaikka vaan materiaa,ei rahallinen arvo niin, suuri kuin tunne,niitä ei euroilla voi mitata:/
Vuonna 2010,kun oli paha kosteusvaurio samalla kylällä,niin silloin järjestyi meille"evakkoasunto" muutamassa viikossa.
Tai niitähän tuli 2 kpl,ensimmäiseen piti muuttaa illalla,tyttäreni oli 17v joka kanssani kantoi vain henk koht tavaramme,kisut,nuorin lapseni kulki ihmeissään siinä mukana ja hommasimme lainapatjat,ennen kun kaupat aukesi ja saimme uudet.
Kun kaiken korjausten jälkeen,sekä otsonoinnin pääsimme asuntoomme.Sekin oli oikea farssi.
Varoaika oli silloisella firmalla muutamia tunteja,netistä tutkin oli n.2 vrk.
Mennessäni asuntoon,siellä oli kamala haju,vaikka otsonointi ei kuulema haise,niin meillä haisi,ja luin netistä,monilla muillakin haisi.
Pyysin isäni,ja naapurini haistelemaan kotiamme,ja kaikilla sama mielipide,ei täällä voi asua.Ilmoitin kaupungille,että ei tule mitään,saimme viikon lisäaikaa evakkoasuntoon.
Siellä maattiin 3 patjaa yksiössä vierekkäin,pikku matka tv seuranamme,tytär teki koulun päättötyötä,ja nettiä kun ei ollut,oli hommattava mokkulat,ja itse ajoin tuota 136km työmatkaani, siinä samalla,kun kestimme tuota asiaa.Jokseenkin kummallista,miten meihin suututtu,tai nythän on kokonaan eri hallitus asuntotoimistolla,silloin siellä oltiin asiallisia.Välitettiin edes vähän.
Tuli rakennuspuolen pomo tuli sairaslomaltakin katsomaan kun soitin,että hometta on eteiseen saakka,ja rakennusmiehet,se 2 hlön firma,ei mikään kosteuspurkufirma,heidän mielipide oli,että keittiö vaan puretaankun sovittu niin,ja sanoinkin,että jos eteisessä vesi lilluu kaapissa,ei sen voi antaa olla,piti pyytää kaupungilta lupa saako korjata,ja tottakai se piti kunnostaa.
Ellen olisi itse ollut paikalla sekin olisi sillä kertaa jäänyt hoitamatta.
Kun sitten lopulta pääsimme kotiimme,emme ehtineet asua kuin n.3kk kun yläkerran asukkaat olivat yhdistäneet väärin tiskikoneen,ja vesivahinko,silloin meni taas uudet peittoni jne,mutta vahinko oli niin laaja,että jouduimme heti pois.
Ja taas omakustanteinen muutto,se oli 6km päähän.
Sen jälkeen annoin asunnon olla,en palannut sinne enää.
Mulle ns.riitti,homepurku,otsonointi,ja siivousfirma,jonka piti käsitellä kaikki tasot kuvailinkin(olen himokuvaaja huonolla kameralla)niin mikroaalto uunin tasolla oma multitabs,niin hyvin oli siivottu,siitähän sitten meninkin päivystykseen,kun alkoi siivotessa huulet turpoamaan,ja silmät,elikkä missähän myrkyissä hääräsin.
Viiminen pisara oli tosiaan tuo yläkerran vesivahinko meille,koko asunto makkarista,eteiseen märkänä,tuli 4 kaupungin herraa meille,neliöömme,ja sanoivat,teidän on muutettava.
Kysyin milloin? sanoivat heti.
Itkien taas eteenpäin.
Ainoa apu jota sain oli 1 ystäväni,ja seurakunta,jotka vei kaatopaikalle kastunutta tavaraa.
Samaan aikaan ajoin tuota työmatkaani,ja tein varrtijan 3 vuorotyötä.En ymmärrä miten jaksoin ja kykenin,lisäksi perhe,josta huolehdin.
Tämän hetkinen tilanne,on ihan odotusta,epätoivoa,raivoa,ja itsensä psyykkaamista,hyväksi kaikki muuttuu.
On päiviä,etten ajattele asiaa,sitten jos poikani kertoo kuinka on nenä tukossa jne,alan taas suremaan.
Menee unet,ja tulee jostain sitä tahtoa ja voimaa,että periksi ei anneta.
Uudet täkit,ja tyynyt,kuinka olisi mukava saada jouluksi.
Verhojakin uusisin,pussilakanoita,olisi vaikka mitä,mutta jos tuo home on "idättävää"myrkkyä.Niin enpä vähätuloisena voi mitään hankkia,koska jos taas hävitettävä kaikki.
Jos olisin yksin, en tässä kitisisi,mutta poikani koulu on oltava sama, tuon erityisopetuksen vuoksi,ja se rajaa uuden asunnon etsintää,kaupungilla olisi,mutta kun ei anna niin ei.
Enkä voi aina korostaa,kun poikani pikkuluokka,ei se ole hänen vikansa millään muotoa,että aikanaan pikkuluokalle meni,koska oli lukemisen ja äidinkielen oppimisvaikeutta.
Nyt hyvät tulokset,en ota riskiä,ja häivy koko paikkakunnalta.
Se on lapsen toive,ja isänsä asuu lähellä sekin otettava huomioon.
Sillä puhunkin aina kun mahdollista poikani kouluasioista hänen kuulemattaan,ettei koe,olevan vikansa,joutuessamme olemaan siitä syystä täällä.
-TINKKA-
Tässä Cindy tytölle uni maistuu.
Tyttäreni kissa,hänen,josta nyt äiti kesällä tulee.
Kirjoitan odotusajasta
mummeliksimie.blogspot.com
Saan olla tukena,ja ennenkaikkea seurata odotusta.